”He katsoivat kummissaan, kun
sillalle heidän eteensä juoksi tummahiuksinen pikkupoika
repaleisissä rääsyissä. Ryhmä pysähtyi miettimään, mitä
ihmettä tämä köyhä pieni poika tekee sotatantereella. Taistelu
kun saattaisi syttyä millä hetkellä hyvänsä! Pikkupoika laittoi
sormet suuhun ja irvisti heitä kohti näyttäen kieltä. Tämän
tehtyään hän juoksi pois”
Pöytäroolipelin pelinjohtajana olemisessa on todella hauskaa itse pelin suunnittelu. Homma ruokkii omaa mielikuvitusta ja luovuutta ihan älyttömän paljon! Vaikka luolastojen piirtely ja sopivien vihollisten keksiminen on paikoin jopa varsin työlästä pakkopullaa, on pelin juonen, yksittäisten tapahtumien ja lukuisien henkilöhahmojen keksiminen sen sijaan tosi maukasta. Ihan kuin kirjaa kirjoittaisi, mutta kuitenkaan ilman minkäänlaista kirjallista ulosantia. Fantasiamaailmaan uppoutuminen on aina hauskaa, mutta vielä hauskempaa se on silloin kun kyseessä on oma itse keksimä fantasiamaailma. Ja kun omat kaverit uppoutuu tähän itse keksimään fantasiamaailmaan ja vieläpä kehuu sitä, sen historiaa ja henkilöhahmoja on fiilis aikas mieletön.
All in all, oon tästä eteenpäin erittäin valmis elävoittämään tämän hetkeksi jo historiaan jääneen harrastuksen aina silloin tällöin, pariin otteeseen vuodessa. Niin tuli tehtyä jo Warhammereille jokunen vuosi sitten. Nyt on pöytäroolipelien vuoro.
Nykylauri ja yläasteikäinen nörttilauri lyövät kättä päälle hyväksyvin katsein.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti